 |
| 1. haastattelu, 26.11.2018 |
Olen menossa perjantaina työhaastatteluun. Kyseessä on toisen kierroksen haastattelu ja kandidaatteja on mukana kolme. Haastattelussa paikalla on mahdollisen tulevan esimiehen lisäksi HR:n edustaja, joka kuulemma esittää ne vaikeat kysymykset.
Miltä nyt tuntuu? Pientä jännistystä on havaittavissa, sillä vaikka haastattelutilanne on tuttu, on jokainen haastattelu kuitenkin erilainen. Sen tekevät ihmiset, jotka siihen osallistuvat.
Jännitystä on myös siksi, että haluan paikan. Tehtävä on mielenkiintoisempi kuin paperilla vaikutti ja se sopii sekä nykyiseen osaamiseeni että lupaa mahdollisuuksia kasvattaa ja laajentaa osaamistani.
To 13.12. klo 20:35
Rekrytoiva esimies soitti neljän aikoihin ja kertoi, että ennakoimattomasta syystä joutuisimme siirtämään haastattelun maanantaille.
Mikä toki sopii, maanantaina olen kuitenkin levänneempi, koska on kaksi vapaata ennen sitä, kuin olisin ollut huomenna.
Maanantaina on toki työaamu, mutta klo 14 alkava haastattelu jättää myös aikaa käydä kotona syömässä ja vaihtamassa vaatteet.
Ma 17.12. klo 17:
Haastattelu oli tänään, klo 14-15. Haastattelun jälkeen menin uimaan ja nyt mietin, mitä kaikkea jätin sanomatta tai mitä olisin voinut sanoa paremmin.
Mikä lienee luonnollista, koska tunnissa on vaikeaa tuoda itsestään täydellistä kuvaa esille, varsinkin, kun haastatteluissa aina on jännityselementtejä.
Olin myös yllättynyt, koska HR;n edustaja oli erilainen, kuin olin etukäteen ajatellut, joten en ollut valmistautunut niin hyvin kuin olisin voinut.
To 20.12. klo 19:15:
Sain klo 18:26 seuraavan sähköpostin:
"Moi Tommi,
Tänään saimme valintaprosessin päätökseen. Valitettavasti valinta ei tällä kertaa osunut sinuun.
Meillä on kuitenkin lähiaikoina aukeamassa myös muita kiinnostavia tehtäviä, joten kannattaa seurata ilmoitteluamme. Toivottavasti tavataan taas mahdollisissa uusissa haastatteluissa."
Miltä nyt tuntuu, on yleinen kysymys urheilijoille, jotka ylittävät maaliviivan. No, olen toki pettynyt, jokainen meistä olisi, mutta tarkoittaako pettymys, että pilaan sillä joulunajan, ja loppuvuoden?
Ei tarkoita. Joku oli tällä kertaa sopivampi.
Olisinko halunnut saada joululahjan ennakkoon? Tottakai, jokainen, joka tosisaan hakee jotain tehtävää haluaa sen saada.
Aionko hakea niitä lähiaikoinana avautuvia tehtäviä? Aion. Haastattelukierrokset ja koko prosessi olivat miellyttävä kokemus, organisaatio on sellainen, jossa voin hyvin nähdä itseni viiden, kuuden vuoden kuluttuakin ja jos tehtävät ovat yhtään samalla tavalla kiinnostavia kuin tämä, niin tottakai haluan niihin hakea.
Tässä vaiheessa tämä prosessi tuli päätökseen, kiitän rekrytoivaa esimiestä, ja katsotaan vuonna 2019 uusia mahdollisuuksia.
Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille.
